sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

5 haavetta


Instagramissa eteeni tuli yllä oleva kuva ja rupesin miettimään mitkä olisivat ne viisi asiaa, joita odotan laihtumisen myötä tapahtuvaksi.

Ehdoton ykkönen olisi raskautuminen. Tällä hetkellä ylipaino on tuonut mukanaan Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän (PCOS) ja raskautuminen on ollut tästä johtuen lähes mahdotonta. Monta vuotta olemme miehemme kanssa siis jo toivoneet lasta, mutta ylipaino on ollut esteenä. Pelkkä laihtuminenhan ei ole tae siihen että PCOS paranisi ja saisimme lapsia, joten saattaa olla että joudumme turvautumaan myös jonkin verran lapsettomuushoitoihin. Niihin pääsemiseksi painoindeksi pitää olla alle 30, eli tavoitepaino sen puolesta on n. 80kg.

Toinen asia listalla on liikunnan ilo. Odotan kovasti sitä päivää, kun pystyn nauttimaan liikunnasta sen sijaan että se aiheuttaa minulle vain enemmän kipua. Kärsin tällä hetkellä plantaarifaskiitista, joten joka kerta kun rasitan jalkaani edes shoppailureissulla, on siitä seurauksena kantapäässä pistävä kipu joka askeleella. Tämä kipu on syy siihen, minkä takia en mielelläni ole lähtenyt edes liikkumaan, koska kuka haluaa loppuillan kärsiä kivuista sen pienen liikuntasuorituksen jälkeen.
Tässä vaiheessa painonpudotusta haaveena on ostaa crosstraineri, mutta niissäkin on omat painorajansa, joten pienen hetken vielä pitää pudottaa painoa ennen kuin sellaisen viitsii ostaa. Samaten uusi pyörä olisi ostoslistalla! Odotan kovasti myös, että voisin aloittaa esim. kuntosalin, jonkun ryhmäliikunnan ja uimisen.

Kolmannelle sijalle listassa pääsee rohkeus pukeutua vaatteisiin. Kuulostaa hieman ehkä tyhmältä niille joilla sitä itseluottamusta isosta koosta huolimatta löytyy. Mutta minä haaveilen siitä, että voin esim. vetää uikkarit päälle ja lähteä rannalle, ilman että joka toinen seurue minua mulkoilee halveksuvasti, kuiskuttelevat omassa pienessä piirissään tai jopa sanoo ääneen nämä mielipiteensä.
Samaten haaveilen siitä, että voin mennä normikauppaan ja ostaa niitä oikeasti hyvän näköisiä vaatteita, ilman että täytyy tyytymään niihin muodottomiin tylsiin telttoihin, joita isokokoisille valmistetaan. Onneksi olen löytänyt yoursclothing.com nimisen brittiläisen nettikaupan, josta saa jopa upeaita vaatteita isokokoisimmatkin. Mutta olisihan se mahtavaa saada niin paljon enemmän valinnanvaraa vaatteiden suhteen! Odotan sitä, että voin kantaa vaatteeni ilman että joudun kuulemaan ihmisten ilkeitä kommentteja ulkonäöstäni.

Neljäntenä haaveena on matkustaminen. Liian lihava lentämään-kirjoituksessa kävinkin läpi tätä lihavana olemisen vaikeutta, kun kyseessä on matkustaminen. Odotan sitä päivää, kun mahdun siihen lentokoneen penkkiin ilman että pursuan viereisen puolelle. Odotan sitä päivää, kun minun ei tarvitse olla pyytämässä jatkopalaa turvavyöhön. Odotan sitä päivää, että pääsen kulkemaan junan käytäviä tönäisemättä jokaista reunassa istujaa jollakin ruumiin osallani tai kassillani. Odotan sitä päivää, että mahdun taas huvipuistolaitteisiin ongelmitta. Odotan sitä päivää, että pääsen matkustamaan ilman pelkoa että ylipainoni on siihen millään tavalla rajoitteena.

Viimeisenä asia haaveiden listassa on terveys. Olen ollut onnekas, että en ole sairastunut vielä vakavammin mihinkään ylipainoon yleensä liitettävistä sairauksista. Sukurasitteeni on todella vahva mm. diabetekseen ja verisuonisairauksiin. Vaikka laihtuisinkin normaalipainoiseksi, ei sekään kyllä ole tae siitä ettenkö esim. diabetesta voisi vielä saada. Mutta ainakin lähtökohdat ovat paljon paremmat normaalipainoisena, kuin sairaalloisen lihavana. Toivon siis että laihtumisen myötä riskini sairastua mm. diabetekseen vähenisi huomattavasti ja pääsisin eroon mm. nykyisin vaivaavasta PCOS:stä ja palntaarifaskiitista. Toivon että voisin jonakin päivänä olla terve, normaalipainoinen nainen.

Teille muutamalle lukijalle haluaisin heittää myöskin pallon,
mitkä 5 asiaa olisivat omalla listallanne?

7 kommenttia:

  1. Mä tätä pohdin pitkään mitä ne viisi asiaa olisi...

    1. Terveys, kaikki ne sukurasitteiset sairaudet tai niihin saisi etumatkaa. Sekä nilkan&polven nivelrikot helpottaisi, poistumaan niitä en ikinä saa (nekin on sukurasite).
    2. Oma lapsi on haaveissa mutta se vaatisi sen miehen löytymisen... Että jätetään tämä kohta sellaiseksi parisuhde/oma perhe toiveeksi.
    3. Vaatteet!!! Sais oikeesti pukeutua miten itsensä näkee eikä niin että ostan tän paidan kun se mahtuu päälle.
    4. Liikkuminen, tulisi jälleen osaksi elämää.
    5. Luulen että tähän kohtaan tulisi omaan itseeni rakastuminen, itsevarmuus ja uskaltaminen.

    Mulla ei ole ihan sellaisia kongreettisia asioita mutta tollasia ehkä isompia kokonaisuuksia joita en ehkä osannut sittenkään kirjoittaa selkeesti.

    -kati-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikalailla samat asiat olen aistivinani sinun listasta, mitä on omassakin :)

      Poista
  2. Kiva blogi sinulla. Jään seuraamaan. Itselläni myös paljon ylipainoa ja olisin kelpo kandidaatti laihdutusleikkaukseen, mutta itselläni ei siihen vielä uskallus riitä. Riskit ja suuret muutokset pelottavat. Ehkä tämän jälkeen minäkin uskallan. =)

    VastaaPoista
  3. Sun lista voisi olla vaikka Omani. Olen onnekas ja sain lapsen 4 vuoden hoitojen jälkeen. En tiedä missä pain asut, mutta ainakin pk seudulla kannattaa mennä esim. väestöliittoon. Siellä ei olla niin niuhoja painon kanssa. Mekin roikuttiin aivan liian kauan kunnallisessa hoitojonossa, joka vaan painosti ja painosti laihtumaan. Väestöliitolle pääsimme heti.

    Lapsi entisestään lisää itselläni tärkeyttä terveyteen ja liikkumiseen. Haluaisin päästä kyykkyyn, kumartua lapsen tasolle, mahtua pulkkaan, kyetä liikkumaan hoplopissa ahtaissa paikoissa, käydä lapsen kanssa uimarannalla.Ihana olisi valita vaatteet muutakuin koon perusteella. Näistä haaveilen.

    Seuraan kyllä mielenkiinnolla taivaltasi ja oma päätökseni mennä leikkaukseen vahvistuu koko ajan.

    Voi hyvin ja hyvää kesää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Espoossa asutaan, joten varmasti on vaihtoehtoja kunnallisen hoitihin lähellä. Mutta kun silmäilee noita väestöliiton hinnastoja, täytyy sanoa että pieni lottovoitto olisi paikallaan! Eräs tuttu on aloittelemassa hoitoja yksityisellä puolella, joten jännityksellä hänen raskautumisyrityksiään seuraan sivusta ja kauhistelen kuinka paljon saavat rahaa tuohon kulutettua. Neljän vuoden hoidot ovat varmasti olleet henkisesti hyvin rankkoja, puhumattakaan tuosta taloudellisesta puolesta..

      Aloin myös pohtimaan, että jos tuolla väestöliitolla suhtautuvat painoindeksiin vähän löysemmin, missä vaiheessa sinne uskaltaisi ottaa asiasta yhteyttä. Leikkauksen takia joka tapauksessa on odotettava ensi kevääseen, mutta mikä olisi sellainen painoindeksi, jolla kehtaisi lähteä kyselemään hoitoon pääsyä?

      Myös sinulle hyvää kesää :)

      Poista
  4. Niin, sitähän ei tiedä millanen hoitojen taival tulisi olemaan. Sehän saattaa olla, ettet koskaan sinne asti edes "joudu", kun painosi jatkaa tippumistaan, niin voi hyvinkin käydä niin, että raskaudut jo jossain ennen klinikoille menoa. Luulisin, että 35-40 BMI on sellainen, jota pidetään ylärajana, itselläni se oli tuossa valissä, kun mentiin Väestöliittoon. Mutta mulle ei sanottu sanaakaan ylipainosta, joten voi olla et tekevät paljon isommallekin bmi:lle hoitoja.

    Ai, tossa on karenssiaika raskautumiselle? Mikä siihen on syynä?

    En tiedä miten nuori olet, mutta ei kannata pitkittää lääkäriin menoa.

    Tsemppiä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karenssi on monen syyn summaa. Ensinnäkin paino ylipäätänsä on huomattavasti parempi vuoden jälkeen leikkauksesta, jolloin raskaus olisi turvallisempi sekä äidille että lapselle. Toinen on että sulla kuitenkin on tehty aika suuri vatsan alueen operaatio ja uusi maha saa sitten etsiä rauhassa paikkaansa ja alue parantua. Kolmantena vaikuttavana tekijänä on varmastikin ruokailu ja vitamiinit, sillä erityisesti vitamiinitasoja ja ruokavaliota tarkkaillaan leikkauksen jälkeen raskautuneilla tarkemmin.

      30 vuotta juuri vierähtää mittariin, joten alkaahan tossa olla jo hieman hoppu asian kanssa..

      Poista